8-viikkoisia

Lehmäjengi on 8 viikkoa.

Meno on hurjaa välillä. Olen aina ihmetellyt kuinka pennut seitsemän ja kahdeksan viikon välissä muuttuvat aina vain hurjemmiksi, leikit ovat äänekkäämpiä ja meno vallan mahdotonta. Juostaan peräkanaa ympäri huushollia, revitään samaa lelua, kiusataan kaveria ja isompia koiria. Isommilla meinaa mennä hermot, kun pikkukaverit roikkuu korvassa :) Pentuboxissa ei haluta olla enää ollenkaan vaan mieluummin ollaan koko ajan vapaudessa. Lehmäjengi onkin koko ajan poissa pentuaitauksesta ihmisten ollessa kotona, sitten nukutaan sohvan alla-pedeillä-lampaantaljalla tai missä nyt ikinä alkaakin väsyttää.

Kuvia näistä iki-liikkujista ei meinaa saada enää ollenkaan. Tässä kuva leikeistä rauhoittuneista jengiläisistä :)

8-viikkoisina pennut painoivat seuraavasti:

Milli 820g
Miina 1452g
Manu 1780g
Mooses 1758g

Pian alkaa uusi vaihe pentujen elämässä, kun jengilaiset yksi kerrallaan muuttavat uusiin koteihinsa. Miina lähtee jo huomenna Joannan ja Paulin koiraksi Tampereelle. Joulua edeltävällä viikolla sitten muut.
Jännittää jännittää, niinkuin aina :)

Sisäpuuhia

Ulkovideota lumileikeistä ei emännän kiireiden vuoksi ole vielä saatu aikaiseksi, mutta sisäleikeistä sen sijaan pätkä videota on saatu. Puuhapetet touhuilee :)

Ensi kosketus lumeen

Tänään päivällä lehmäjengi pääsi ekaa kertaa ihmettelemään lunta ja kylmää varpaiden alla. Olimme muutaman minuutin ajan pihalla. Oi, kuinka ihmeellistä se kylmä valkoinen olikaan pentujen mielestä. Sitä maisteltiin, hypättiin lumihankeen ja kirmattiin paikasta toiseen. Niinkuin voi arvata niin Milli paleli ensimmäisenä ja pääsi pian sisälle lämpimään. Oli kuitenkin mukava kokemus varmasti kaikille :)

Harmillista, että video ei onnistunut ollenkaan. Olisin saanut mahtavan videon pentujen ekasta talvikokemuksesta, mutta mutta mutta... En sitten ollutkaan painanut videon rec-nappulaa tarpeeksi hyvin ja eipä sitten tullut mitään tallennettua. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Toinen uusi ja erilainen asia pentujen elämässä on tänään ollut se, että tähän aamuun he heräsivät ekaa kertaa ilman emoa. Cindy-emo matkasti eilen omaan kotiinsa. Ensimmäinen sijoitussopimukseni on nyt päättynyt ja Cindy siirtyi Mirvan omaksi koiraksi. On ollut ilo saada niin hyvä ja ihana perhe Cindyn sijoituskodiksi. Teimme mahtavaa yhteistyötä koko ajan (ja näin varmasti jatkossakin) , KIITOS Mirva ja perhe <3

KoiraNet

Pennut ovat päässeet KoiraNettiin :) Taisi olla jo eilisen aikana siellä, en illalla enää katsonut, mutta tänä aamuna siellä näkyy rekisteröitynä Nicolen Luna-pentue.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=NICOLEN&R=250

Tänään olisi tarkoitus käydä pikaisesti pentujen kanssa ulkona lunta ihmettelemässä. Pakkanen on selvästi lauhtunut eilisestä. Enää mittarissa on -6,5C. Odottelen hieman päivemmälle, josko vielä vähän lauhtuisi.

                                            Hyvää itsenäisyyspäivää!

Rekisteröinti valmis - Nopeaa toimintaa Kennelliitolta

Nopeaa toimintaa Kennelliitolta, kyllä sähköisessä maailmassa on mukava asioida, kun asiointi on huomattavasti nopeampaa kuin aikaisemmin. Aamupäivällä nimittäin oli jo sähköpostissani odottamassa lasku rekisteröinnistä ja vastahan minä eilen illalla lähetin sähköisesti rekisteröintipyynnön Kennelliittoon. :) Aina vain nopeampaa tämä touhu. Nyt on lasku maksettu ja pian pentue varmaan on netissä :))

Ensimmäisen hava-pentueeni aikana noin 4 vuotta sitten, jännitin, että mahdanko saada rekisterikirjat ennen kuin pennut lähtevät uusiin koteihinsa. Silloin sai vielä rekisteröidä pentueen ennen sirutusta, nykyisin ei enää saa. Rekisteröinti kesti tuolloin muutaman viikon riippuen Kennelliiton ruuhkasta. Asiointi tapahtui perinteisesti postilla. Nyt pentueen voi rekisteröidä vasta tunnistusmerkinnän jälkeen. Ja kun näitä kääpiökoiria ei viitsi siruttaa kovin pienenä, aikaisintaan 7-8vkon iässä, niin rekisteröintikin automaattisesti siirtyy sirujen jälkeiseen aikaan. Minulla on vielä sellainen eläinlääkärikin, joka laittaa nuo sirujen tunnistusmerkit sähköisesti, kaikki eläinlääkärit eivät sitä tee. Sekin on vielä edesauttanut tämän prosessin etenemisessä näin nopeasti. :)

Rekisterikirjat voi lähettää postilla perässä, jos niitä ei ole vielä saanut ennen pennun luovutusta... No, joka kerta minulla kuitenkin on ollut antaa rekkarit omistajalle kaupanteon yhteydessä. Tuntuu jotenkin juhlalliselta antaa uudelle omistajalle sellainen virallinen todistus rekisteröidystä koirasta. Hyvin samanlaisena ovat ilmiasultaan rekisterikirjat säilyneet vuodesta toiseen, jotain pieniä muutoksia ja päivitystä on tapahtunut mm. Kennelliiton logossa, mutta muuten varsin perinteisen näköiset.

Nyt odotellaan sitten pentueen ilmestymistä nettiin :)) Olisko jo tänään siellä??

Pentutarkissa ja siruilla

Tänään oli suuri päivä pentujen elämässä, autokyyti eläinlääkäriin. Ulkona oli pakkasta -16C, auto piti olla lämmin, ettei lehmäjengi palelisi. Poika lähti kuskiksi ja minä seurutelin pentujen kanssa automatkan ajan. Matka sujui hienosti hiljaisuudessa, kukaan ei päästänyt ääntäkään. Hieman koitettiin purra kopan verkkoa, jotta olisi päässyt katsomaan missä ollaan.

Cindy mamma tuli mukaan, hänellekin tehtiin epävirallinen tarkastus. Kaikki kunnossa. Painoakin oli 5,1kg eli tuhdissa kunnossa on emäntä. :))

Kukin pentu vuorollaan pääsi tutkittavaksi. Reippaita olivat jokaikinen. Manu olisi mielellään maistellut tutkimuspöydällä sirun/tunnistusmerkinnän paperista kuorta, Miina ihmetteli ja katseli ympärilleen rauhalliseen tapaansa, Mooses riehui tapansa mukaan heti pöydältä päästyään Manun kanssa, Milli meni häntää heiluttaen eläintenhoitajan luokse pusuttelemaan. Suloista sakkia <3

Jokaiselta katsottiin yleiskunto, iho, karvapeite, limakalvot, hampaat, purenta, silmät, korvat, sydän ja keuhkot kuunneltiin, napa, häntä, virtsa ja sukupuolielimistö tarkistettiin silmämääräisesti, samoin luusto ja lihaksisto. Pennuilla kaikki hienosti. Manulla kivekset laskeutuneet, Mooseksella molemmat tunnettavissa, mutta toinen vielä kanavassa.

Jokainen sai myös sirun niskaansa ja pienet vinkaisut päästettiin. Reissu oli rankka, sen jälkeen nukutti makeasti vielä pitkään kotiin palaamisenkin jälkeen. Pieniä kun ovat vielä.

Rankan reissun jälkeen

Tämän reissun jälkeen sitten odottelemme Kennelliiton laskua rekisteröinnistä. Juuri äsken painoin Omakoirassa "Pentueilmoitus on valmis käsiteltäväksi Kennelliitossa"   Eli pian näkyvät pennut sitten KoiraNet jalostustietojärjestelmässä. Yleensä Kennelliitolla on ollut todella nopeaa toimintaa eli hyvällä säkällä jo tällä viikolla :))

Poseerausta, ikää 6,5vkoa

Antti-myrsky on muutamaan otteeseen katkaissut meiltä sähköt eilisen aikana. Pisin aika oli parisen tuntia eilen illalla. Oli kylläkin melko tunnelmallista istuskella kynttilänvalossa ja takkatulen loisteessa pentujen kanssa. Pikku kavereita ei tunnelmavalot haitanneet, meno oli samanlaista kuin sähkövaloilla. Itseäni hieman huoletti, että jos katkos kestää pitkään niin alkaa tulla kylmä, onneksi ei tullut. Mutta mitä ilmeisemmin "Antti" ei enää kiusaa meitä.

Olen aina halunnut ottaa pennuista söpistelykuvia. Tyttäreni Ida on useimmiten ollut kuvaajana näissä "virallisissa" poseerauskuvissa. Kaunis talvipäivän valo antoi kivan sävyn kuville, eikä tarvinnut käyttää salamavaloa ja kuvaustulos onkin luonnollinen. Pennut nököttävät mummilta saadussa virkatussa pussukassa. Taasen saimme roppakaupalla I-H-A-N-I-A kuvia. Kuvia oli ihan liikaa, valinnan vaikeus tulee :) Tässä alla siis osa parhaista kuvista. On nuo niiiiiiiin söpöjä!!!!

Nicolen La Luna Grande "Manu"

Nicolen Luna Llena "Miina"

Nicolen Bella Luna "Milli"

Nicolen Magna Lunatis "Mooses"

Lopuksi on vielä laitettava räpsy-ripsi Millistä nassukuva. Katsokaa noita ihanan pitkiä silmäripsiä <3

Ja vielä hassu kuva Unnasta (7kk), joka oli kovasti auttamassa kuvauksen onnistumisessa. Sama koppa Unnan päässä :D